Beluštii nákkáhallama
Rauna Rahko-Ravantti nákkáhallan Lappi universitehtas: Sámeoahpahusa ovdánahttin ovttaskas oahpaheddjiid veagas
Struktuvrraid ja guottuid galggašii rievdadit vai sámeoahpahus dorjjošii buorebut sámegiela ja kultuvra, čájeha Rauna Rahko-Ravantti nákkosdutkamuš. Son bealuštii iežas nákkošdutkamuša odne bearjadaga 14.10. Rauna Rahko-Ravantti lea čađahan dábálašoahpaheaddji oahpu Sámi allaskuvllas 2005.
Sámeoahpahusa sajádat lea heittot Suoma skuvllain, ja sámeoahpahusa ovdánahttin lea dál ovttaskas oahpaheddjiid veagas. Ovdánahttinbarggu galggašii oaidnit oba skuvlla oktasaš áššin.
Varas nákkosdutkamuš čalmmustahttá oahpaheddjiid vásáhusaid vuođul sámeoahpahusa dili Suomas. Historjjálaččat sámeoahpahusa ulbmilin lea leamašan oahpahit suomagiela sápmelaččaide. Dađi mielde go máilbmi lea rievdan, lea sámeoahpahusas deattuhuvvon sámegiela oahpaheapmi ja seailluheapmi.
Giela oahpaheami lassin oahpahussii leat čadnon kultuvrralaš sisdoalut dego duodji, musihkkaárbevierru, boazodoallu, guollebivdin, murjen - dat maid iešguhtege oahpaheaddji lea atnán dehálažžan ja mii lea leamašan iešguhtege oahpaheaddjái lunddolaš. Oahppoplána ja dan gáibádusat váikkuhit dasa, man olu sámesisdoaluid sáhttá čatnat oahpahussii.
Rauna Rahko-Ravantti nákkosdutkamuša mielde sámeoahpahusa ovddideapmi hástalussan lea dat, ahte sámeoahpaheaddjit bastet váikkuhit hui uhcán iežaset bargui ja oahpahusa sisdoaluide.
Struktuvrrat ja guottut hehttejit ovdánahttima
Sámeoahpaheddjiid vásáhusaid vuođul oahpahusa hástalussan leat heterogenalaš oahpahusjoavkkut, oahppomateriálaid ja resurssaid vátnivuohta ja menddo čavgadit čadnon diibmojuohku.
-Oahpahusa guovddážis galggašii leat sámegiella, sámekultuvrii čadnon oahppomateriála, báikkálašvuohta ja sápmelaš aige-, báike- ja diehtoipmárdus. Oahpaheaddjit leat diđolaččat sámeoahpahusa sisdoaluid ovdánahttima dehálašvuođas ja figget dahkat dan, muhto deaividit struktuvrraide ja guottuide, mat eai doarjjo sámeoahpahusa ovdánahttima, dadjá Rahko-Ravantti.
Váikko sámeoahpaheaddji bargu lea dutkamuša mielde muhtumin lossat ja aktonas, de lea oahpaheddjiin dáhttu ja movtta bargat bargguset sámeoahpahusas.
– Ilu oahpaheddjiid árgabeaivái bukte oahppit ja ohppiid čeavláivuohta iežaset sámeidentitehtas. Lassin maiddái deaivvadeamit eará sámeoahpaheddjiin fámuiduhttet, muitala Rauna Rahko-Ravantti.
Ovdánahttinbargu olles skuvlla áššin
Sámeoahpahusa ovdánahttimis lea sáhka sámiid iešmearrideamis, vejolašvuođas váikkuhit iežas álbmoga oahpahusáššiide. Sáhka lea maiddái vuođđolágas dorvvastuvvon rievttis iežas gillii ja kultuvrii.
Vai skuvlakultuvrra ja doaibmamálliid sáhtášii heivehit sámepedagogihkkii heivvolaš lahkonanvuohkái, gáibidivččii dat Rauna Rahko-Ravantti mielde struktuvrralaš rievdadusaid lassin maiddai rabas ságastallama iešguhtege skuvllas. Sámeoahpahusa ovddideapmi galggašii leat olles skuvla oktasaš ášši:
– Sámiid iešmearrideami oahpahussuorggis galggašii lasihit. Dehálaš livččii ahte sámeoahpahusa ovddideapmi dáhpáhuvvá báikkálaš dásis ja váldá vuhtii báikkálaš kultuvra ja dárbbuid, dadjá Rahko-Ravantti.
Sámeoahpahusa ovddideami vuolggasajiid galggašii su mielde smiehttat eanet. Ođđa oahppoplána vuođuštusat deattuhit interkultuvrralaš geavadiid, osolašvuođa ja ovttaveardásašvuođa:
– Skuvllaid dásis galggašii smiehttat sámeoahpahusa sajádaga skuvla geavadiin ja sagastallat rahpasit ovttaveardásašvuođas, mii ii eisege oaivvil seammaláganvuođa ja seammalágán geavadiid buohkaide, muhto nuppelágán vuolggasajiid ja kultuvra vuhtiiváldima, deattuha Rahko-Ravantti.
Dieđut nákkosdilálašvuođas:
Bajásgeassindiehtagiid magisttar Rauna Rahko-Ravantti nákkosgirji Saamelaisopetus Suomessa – Tutkimus saamelaisopettajien opetustyöstä suomalaiskouluissa dárkkistuvvui Lappi Universitehta bajásgeassindiehtagii dieđagottis bearjadaga 14.10. Vuosttenákkáhallin lei doseanta Tere Vadén Tampere universitehtas ja kustosin professor Kaarina Määttä Lappi universitehtas.
Dieđut nákkáhalli birra:
Rauna Rahko-Ravantti (r. 1981 Roavvenjárga) lea čállán studeantan Roavenjárgga Lyseonpuisto logahagas jagis 2000. Son lea čađahan dábálašoahpaheaddji oahpu Sámi allaskuvllas Guovdageainnus jagis 2005 ja bajásgeassindiehtagiid magisttarin Lappi universitehtas jagis 2012.
Rahko-Ravantti lea bargan Sámedikkis ja oahpaheaddjin. Jagi 2012 rájes son lea bargan Lappi universitehta bajásgeassindiehtagiid dieđagottis sámegiela ja -kultuvra universitehta oahpaheaddjin.
Lassedieđut:
Rauna Rahko-Ravantti
rauna.rahko-ravantti@ulapland.fi
tel. 040 7533406
Nákkosgirjji vuovdin ee. verkkokauppa Juvenes. Jearaldagat ja preassaprentehusat leat fidnemis Lappi universitehtagoastideamis, p. 040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi
Girjji dieđut:
Rauna Rahko-Ravantti: SAAMELAISOPETUS SUOMESSA. Tutkimus saamelaisopettajien opetustyöstä suomalaiskouluissa. Acta Universitatis Lapponiensis 332. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi. 2016. ISBN 978-952-484-922-7. ISSN 0788-7604. Verkkoversio (pdf): Acta electronica Universitatis Lapponiensis 200. ISBN 978-952-484-923-4. ISSN 1796-6310.
Dieđut leat vižžon: http://www.ulapland.fi/news/Vaitos-Saamelaisopetuksen-kehittaminen-yksittaisten-opettajien-varassa-/38559/56e9a7bd-e079-4c87-a469-c38006b3a1aa
Eará mediat:
Lapin Kansa
http://www.lapinkansa.fi/lappi/vaitostutkimus-saamelaisopetuksen-asema-suomen-kouluissa-on-heikko/
