Ođđasat
- Girječállioahppu 1 ja 2
- Háliidii sámi birrasa
- Elektruvnnalaš rektorválggat gitta 14.04.23 rádjái
- Oza čavčča oahpuide!
- Sámi pedagogihka ovdáneapmi
- Oahppá sámi bajásgeassinvuogi
- SáMOS konferánsa "Unna olbmožiid dihtii" - guhkiduvvon dieđihanáigemearri
- Muitosánit gudneduojár Jon Ole Andersena eretvádjoleami oktavuođas
- Háliidedje oahpásnuvvat Sámi allaskuvllain
Majoritehtagiella dominere sámi skuvlla gielladuovdagiid
Filosofiija magister Inker-Anni Linkola, allaskuvlalektor Sámi allaskuvllas, guorahallá dutkamušastis sámegiela oidnoma nuppi dási oahppolágádusa, sámi joatkkaskuvlla gielladuovdagiin Norggas. Doaba gielladuovdagat máksá čálalaš giela, mii lea oidnosis skuvlla seinniin ja almmuhustávvaliin. Vaikko eanetlohku dutkanskuvlla ohppiin hupmá sámegiela vuosttašgiellan, de lea skuvlla gielladuovdagiin dárogiella liikká eambbo oidnosis, mii nanne dárogiela dominerejeaddji sajádaga.
Dutkamušas bođii ovdan, ahte sámi skuvlla ohppiin leat positiivvalaš doaladumit sámegiela hárrái. Skuvlla oahppit vásihit iežaset nannosit guovttegielagin. Sámegiella gehččo dábálaččat bearraša ja soga giellan, muhto eará nuoraiguin sii gulahallet máŋgga gillii.
Linkola dutkamuš čájeha, ahte sámegiela sajádat skuvlla gielladuovdagiin ii leat buohtastahttimis dainna rollain, mii sámegielas lea váldogulahallanoapmin báikkálaš servodagas ja ohppiid bearrašiid gaskavuođas. Dutkanskuvlla gielladuovdagiid dominerejit ovttagielat dárogiel teavsttat, main čohkiida nana bealli (52%) gielladuovdagiid teavsttain. Ovttagielat davvisámegiel teavsttain čohkiida sullii viđadas (21%) ja guovttegielat (dáro- ja sámegiela) teavsttain 19 % gielladuovdagiid teavsttain.
Dárogielat teavsttaid buvttadit erenoamážit skuvlla olggobealde, muhto skuvlla siskkáldas čovdosatge eai álo doarjjo unnitlogugiela gielladuovdagiin. Oahpahusteavsttat nannejit sámegiel teavsttaid rolla skuvlla gielladuovdagiin, ja dáin teavsttain sámegiella geavahuvvo seamma olu go dárogiella.
Dutkanmateriálan Linkolas ledje skuvlla gielladuovdagiin váldon govat (N=201), observašuvnnat (11 diimmu), bargiid (N=2) jearahallamat ja ohppiid (N=18) gažaldatskovvevástádusat ja jearahallamat (N=6) lohkanbajiid 2009 – 2011 áigge.
Linkola árvala, ahte máŋggagielat skuvllaid gielladuovdagiid gielalaš válljemiidda galggašii giddet eambbo fuopmášumi. Go unnitlogugiella oidno skuvlabirrasis čálalaš giellan, de dat doarju giela sajádaga ja nanne dan čálalaš geavaheami.
Filosofiija magister Inker-Anni Linkola nákkosgirji Saamelaisen koulun kielimaisema – etnografinen tutkimus saamen kielestä toisella asteella dárkkistuvvoi Lappi universitehta pedagogalaš dieđagottis cuoŋománu 16. beaivvis 2014. Vuostenákkáhalli leai professor Siv Björklund Vasa universitehtas ja kustos professor Kaarina Määttä Lappi universitehtas.
Duogašdieđut nákkáhallis:
Inker-Anni Linkola (r. 1967 Helssegis) čálii studeantan Munkkiniemi yhteiskoulu logahagas jagi 1986. Filosofiija magisterin son ollii jagi1996 Helssega universitehtas. Son bargá allaskuvlalektorin Sámi allaskuvllas Guovdageainnus, Norggas.
Oktavuohtadieđut:
Inker-Anni Linkola: inker-anni.linkola@samisksh.no, tel: 040-7318138
Publikašuvnna dieđut:
Inker-Anni Linkola: Saamelaisen koulun kielimaisema – etnografinen tutkimus saamen kielestä toisen asteen oppilaitoksessa.
Dieđut 2/2014. Sámi allaskuvla: Guovdageaidnu 2014. ISBN 978-82-7367-035-9.
Gosttideaddji oktavuohtadieđut: Sámi allaskuvla, Hánnoluohkká 45, N-9520 Guovdageaidnu, tel: +47 784 48 400.
Vuovdin: Finnmark Kontorservice AS, N-9520 Guovdageaidnu, tel: +47 992 18 670.