LOGALDALLIT ÁVVOSEMINÁRAS

JAN HENRY KESKITALO

Sámi allaskuvlla láidesteaddji


Jan Henry Keskitalo lea Sámi allaskuvlla vuosttaš rektor, áigodagas 1989.1996. Keskitalo lea riegádan 1946:s ja lea Guovdageainnus eret.

  • SEAD jođiheaddji 2001 - 2006
  • WINHEC jođiheaddji 2008 - 2011
  • UArctic Vice president Indigenous 2010 - 2013
  • WINU sadjásaš jođiheaddji 2013 -2016 
  •  WINU jođiheaddji 2016 - 2018
  • Pedagogihka allaskuvlalektor, Sámi oahpahusáššiid doseanta
  • WINU gudnedoavttir

Sáhkavuoru sisdoallu:

Allaskuvlla vuosttáš rektor čuvge soames dáhpáhusaid ja hástalusaid vuosttaš rektoráigodagas allaskuvllas, ja muđuid áššiid ja dáhpáhusaid mat su mielas leat leamaš dehálaččat SA ovdáneamis.

Goas: Duorastaga, 31.10.2019, dii. 13:00 - 13:30

 

                     

 

Ole henrik magga 

Govven: Sara Marja Magga

Riegádan Ávževuomis (Guovdageainnus). Ole Henrik lea bargan earret eará Sámi Instituhtas, Oslo universiteahtas ja Sámi allaskuvllas dutkin ja professorin. Magga lea muđui leamaš earret eará Sámi giellalávdegotti ovdaolmmožin, Norgga Sámiid Riikasearvvi ovdaolmmožin Sámedikki presideantan, Guovdageainnu suohkanstivralahttun ja ON Eamiálbmotforuma jođiheaddjin. Dál lea Finnmárkokommišuvnna lahttun.

Sáhkavuoru sisdoallu:  

Sámi dutkama vásáhusaid, bohtosiid ja boahttevaš hástalusaid birra.

Goas: Bearjadaga, 01.11.2019, dii. 11:00 - 12:00

 

DUORASTAGA 31.10.2019

ANDREAS MIKKELSEN

Andreas Mikkelsen lea vuosttašamanueansa UiT Norgga árktalaš universitehtas. Son čađahii Nord Universitehtas PhD-gráda fitnodatekonomiijas mas čiekŋudii ruhtadeapmái. Sámediggi lea nammadan Andreas Mikkelsena stivrajođiheaddjin Árran julevsáme guovdásj:ii/lulesamisk senter:ii 2016-2019 áigodaga.
 

                         


SÁMI MÁNÁIDGÁRDEOAHPAHEADDJEOAHPU STUDEANTTAT (SMOA2017)

Govven: Per Anders Siri

Ina Biret, Johan Eivind, Stigo, Máret Elle Ristiinná, Athalie, Silje, Inka ja Máret Brita leat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddji oahppu studeanttat, MOA2017 joavkkus. Sii leat dál goalmmát ja maŋimuš jagi dán oahpus. Diibmá ledje sii vahkku Sámi musihkkaakademiijas, Ohcejogas gos lávlá báddejuvvui ovttas allaskuvla vuođđoskuvlaoahpaheaddji ja musihkkaakademiija studeanttaiguin. Lávlagii sii ráhkadedje musihkkavideo mii lei oassin sin DJH (duodji, juoigan ja hutkáivuohta) máhttoviidodaga njálmmálaš eksámenovdanbuktimis. Musihkkavideo čájehit sii Sámi allaskuvla 30 jagi ávvodoaluin.

 

                     

 

laila aleksandersen nutti

Pedagogihkka allaskuvlalektor Sámi allaskuvlla oahpaheaddjeoahppus, váldodoaimmat leat čadnon mánáidgárdeoahpaheaddjeohppui. Dutkanberoštupmi lea sámi pedagogihka, juoigán mánáidgárddis, árbevirolaš máhttu ja diehtu oahpahusas ja teknologalaš vejolašvuođat oahpahusas. Erenoamáš doaimmaid ja beroštumit leat sámi mánáid jietna oahpahusas Sámis ja stuorra servodagas ja maiddai ovttasbarggut eará eamidalumuiguin oahpaheaddjeoahpposuorggis.

Sáhkavuoru sisdoallu: 

Makkár olmmošlaš ja persovnnalaš váikkuhusat sáhttet leat eallit, ovdánit ja oččodit oahppu sámi oahpahuskonteavsttas sámi eavttuid vuođul?

 

                     

 

RAIMO VALLE

Raimo Valle lea eret Unjárggas, ja sus leat maiddái máttut eret Suomas. Son lea bargan Sámi áššiiguin eallinagi. Raimo Valle lea earret eará leamaš jođiheaddji Romssa Sámi Searvvis NSRas, stivrramiellahttu Sámi Dutkamiid Guovddážis UIT Norgga árktalaš universitehtas, joavkočálli Sámedikkis NSRa ovddas, várreáirras Bargiidbellodagas Sámedikkis ja stádačálli sámi áššiiguin Bargiidbellodagas 2007 – 2010 áigodaga.

Sáhkavuoru sisdoallu: 

Golbma iešguđetlágan dilálašvuođa Sámi allaskuvlla boahtteáiggi hárrái go allaskuvllas leat 100-jagi ávvodoalut.

 

BEARJADAGA 01.11.2019

INGA HERMANSEN HÆTTA/HEIKO LEMET IŊGÁ

Duoji láidesteaddji

Inga Hermansen Hætta lea bajásšaddan dálolažžan Guovdageainnus. Mánnávuođas lea son oasálasttán sámi árbevirolaš bargguide mat gullet smávvadálolaččaid ja lotnolasealáhusaide, earret eará guollebivddus, jeagelbordimis, suidnemis, lájuiguin, duddjomis, ávnnasteamis ja nu ain viidáset. Duodji lea dehálaš oassi su eallimis, sihke astoáiggis ja bargooktavuođas. Sus lea mastergráda duojis ja lea direktevra Duodjeinstituhtas. Son lea garrasit bargan dán ovdii hukset duoji kultuvran, ealáhussan, fágan ja skuvlafágan.  
 

                      


ÁSLAT HOLMBERG

Skuvlaalbmá Áslat Niillas Áslat ja Joovnáš Áilá Niillas Áslat, Áslat Holmberg, lea Njuorggánis Deanuleagis eret. Son lea goit luossabivdi, politihkkár, ČSV’r ja aktivista ja 2017 rájes son lea leamašan Sámiráđi várrepresideanta. Son lea čađahan oahpaheaddjioahpu Sámi allaskuvllas ja magisttaroahpu álgoálbmotdutkamis Romssas. Son johtá hui olu birra máilmmi iešguđet dáhpáhusain gos álgoálbmotáššiid gieđahallet. Dál son bargá Lappi Universitehtas Sámi dutkanehtálaš rávvagiid bargojoavkku čállin ja bargá iešguđetlágan freelance doaimmaid dan lassin.

Sáhkavuoru sisdoallu: 
Beasat gullat ovddeš Sámi allaskuvlla studeantta ja bargi ja dálá máilmmijohtti vásáhusaid ja oainnuid allaskuvlla birra ovdal, dál ja boahtteáiggis.
 

                      


MARJA SKUM

Marja-Kristin Skum, Gávtjávrries (Ammarnäsas) eret ruoŧa bealde Sámis. Barggan doavttirgrádaprošeavttain sosiolingvistihkas.

Sáhkavuoru sisdoallu:  

Go ohppen sámegiela šattai vejolaš mátkkoštit historjjás ja oahpásnuvvat iežan máttuiguin – Eamiálbmogiid perspektiivvaid lokten ja Sámi allaskuvlla dehálaš giellabargu persovnnalaš geahčastagas.