Ođasvuorká

Luohpá rektorin buriid bohtosiiguin

Gunvor Guttorm álggii vuohččan bargat Sámi allaskuvllas go dat ásahuvai 1989s, ja lea oktiibuot bargan sullii 24 jagi Sámi allaskuvllas. Son mearridii 2015s bargat dan ovdii ahte rektorin šaddat. Dál son lea čohkkan ovtta rektoráigodaga ja muitala ahte lea sihke somá ja hástaleaddji bargu leamaš.

Logi diŋgga maid fertet diehtit ovdal njuiket studeantaeallimii

Sullii vahkku geahčen álgá álggahanvahkku mánnodaga 26. Beavvi borgemánus. Mii addit logi rávvaga movt oaččut buori vuolggasaji studeantaeallimii.

Go leat álgime ohppui

Lohkanbadjedivat, registreret studeantawebii, IT-konto ásahit ja diekkár áššit - daid sáhtát bargat dál juo, ovdal studeanttaid álggahanvahku Sámi allaskuvllas.

Oahpuid álgimat

Goas du oahppu álgá? Geahčes dás.

Báikkálaš sisaváldima ohcanáigemearri guhkiduvvon

Háliidivččet go studeret Sámi allaskuvllas dán čavčča, muhto it leat vel ohcan makkárge oahpposadjái? De ii leat beare maŋŋit ohcat Sámi allaskuvlii. Geahča makkár oahpuide sáhtát ain ohcat báikkálaš sisaváldima bokte.

Gudnebálkkašumit Sverre Fjellheimii ja Inga Mortenssonii

World Indigenous Nations University (WINU) lea geigen gudnebálkkašumiid lullisápmelačča guoktái Sverre Fjellheimii ja Inga Persson Mortenssonii.

Fas vejolaš ohcat oahpuide

Dál lea fas vejolaš ohcat báikkálaš sisaváldima bokte borgemánu 1. beaivvi rádjái.

Historjjálaš doalut Sámi allaskuvllas

Norgga biibbalsearvi almmuha ođđasit jorgaluvvon davvisámegielat biibbala. Dat lea vuosttaš háve sámi historjjás go biibbal jorgaluvvo vuođđoteavsttain davvisámegillii. Seammás lea maiddai vuosttaš geardde go biibbala almmuhandoalut lágiduvvot sámi báikkis, Guovdageainnus dán čavčča.

Stivraláhttut válljejuvvon ja nammaduvvon

Dál lea čielgan geat galget Sámi allaskuvlla stivrras čohkkat boahtte stivraáigodagas.

Siiddut