OKT 101 Eamiálbmotfilosofiija
Praktihkalaš dieđut:
- Oahppokoda: OKT 101
- 10 oahppočuoggá
- Oahpu lágideapmi: Neahttadoarjjaoahpahus: Eanaš fysalaš oahppodeaivvadeamit Sámi allaskuvllas, ja lassin neahttaoahpahus. Fysalaš deaivvademiide ii leat vejolaš searvat neahta bokte.
- Diibmoplána ja deaivvadanpána: TimeEdit
Oahppoplána- Jus leat jearaldagat mat gusket oahpposajeohcamii, ohcanvuogádahkii, sisabeassangáibádusaide jna., váldde oktavuođa oahppohálddahusain, oahppohalddahus@samas.no
- FUOM! Ohccit ávžžuhuvvojit ohcat ja čađahit OKT 101 Eamiálbmotfilosofiija ja OKT 102 Dieđalaš čállin ja guorahallan oahpu oktanagas, das go oahpuin leat oassi oktasaš oahpahus ja oktasaš barggut.
Oahppu divvu gažaldagaid nugo:
- Mii lea vuođđun álgoálbmotfilosofiijii ja mot dat lea earálágan go eanet dábálaš vuohki doaimmahit filosofiija?
- Dáhpáhuvvá go máhttobuvttadeapmi ásahuvvon searvevuođa rámmaid siskkobealdemii lea huksehuvvon oarjemáilmmi dutkanárbevieruid ala?
Eamiálbmogat ja luondu leat lávgalagaid gođđojuvvon oktii.Dávjá čuoččuhuvvo ahte luonddu mekánalaš áddejupmi man ala oarjemáilmmi dieđaideála lea huksejuvvon lea earálágan go eamiálbmogiidárbevirolaš gaskavuohta lundui. Oahppu gieđahallá iešguđetlágan ideálalaš oainnu luonddu ja olbmo sajádaga ektui. Oahpus lea etihkkafilosofalaš oassi mas lea sáhka dan birra mot mii berret eallit máilmmis ja maid mii berret dahkat. Mo mii doaimmahat iežamet eallima ii sáhte geahpiduvvot dušše láhttenvuohkái. Min dahkamiidda leat ákkat.
Makkár geatnegasvuođat leat mis nubbi nuppi ektui sihke eará olbmuide, elliide ja buot mii lea min birrasiin? Mot galgat mii olbmot eallit? Mii lea lihkku? Maid mun berren dahkat? Mii lea buorre eallin?
Vástádusaid dakkár gažaldagaide berre geahččat sihke konteavstta hárrái ja eambbo dábálaš áddejumi oktavuođas. Oahppu váldá ovdan ehtalaš váldosurggiid bajásčuvgendihte daid gažaldagaid eamiálbmotperspektiivvas.
Oahpahusgiella
Davvisámegiella.
Oahppoprográmma gullevašvuohta
Oahppu lea oassin Sámi allaskuvlla oktasaš bachelorvuođđooahpuin.
Oahpahan - ja oahppanvuogit
Eamiálbmotfilosofiija oahppoovttadaga oahppan-ja oahpahusvuohkin leat logaldallamat, ságastallamat, njálmmálaš ovdanbuktimat, joavkobarggut ja bagadallanseminárat. Gáibiduvvo ahte studeanta oasálastá aktiivvalaččatlágiduvvon oahpahusaide.
Gáibádusat beassat eksámenii
- Hábmet dutkanplána (eanemus 2 siiddu)
- Studeanta čađaha smávva dutkanbarggu ja gaskkusta dan čálalaččat. Čálalaš dutkanboađus lea loahpalaš eksámen. Dutkanbarggu galgá golbmii buktit bagadallamii.
- Searvat golmma geatnegahtton oktasaš seminárii
- Čađahit ovtta oktagaslaš bagadallama
Eksámen
Oktagaslaš čálalaš 10-siidosaš ruovttueksámen. Studeanta vállje ieš fágii guoski fáttá ja perspektiivva, man fágaoahpaheaddji dohkkeha.
Entrance requirements
- Dábálaš sisabeassangáibádusat alitohppui. Sisabeassanvuođđu sáhttá leat juogo oppalaš lohkangelbbolašvuohta (čađahan joatkkaskuvlla, logahaga dahje gymnása) dahje reálagelbbolašvuohta. Oppalaš lohkangelbbolašvuođa gáibádusat olgoriikkaohcciide bohtet ovdan GSU-listtus. Go oahppu lágiduvvo sámegillii, de olgoriikkaohcciide ii gusto dárogielgáibádus, vrd. Forskrift om opptak til høgare utdanning § 2-2 (6).
- Sámegielmáhttu.
Sámegiela gáibádusa sáhttá deavdit čuovvovaš vugiid mielde: Norgga joatkkaskuvllas sámegiella 1. dahje 2. giellan 2, Suoma logahagas eatnigielladutkkus dahje lohkan sámegiela vierrogiellan ja Ruoŧa gymnásas eatnigiellan (modersmål 200 čuoggá) dahje ođđaáigásaš giellan (moderna språk 200–300 čuoggá) dahje vástideaddji sámegieloahppu doaibmi njuolggadusaid mielde. Sámegiela gáibádusa sáhttá maid deavdit sámegiela lohkanbadjeoahpuin, 30 oahppočuoggá, dahje vástideaddji oahpuin dahje ceavzit giellageahččaleami maid Sámi allaskuvla lágida. Jus lea eahpesihkarvuohta man dási gelbbolašvuohta ohccis lea, de ášši ovddiduvvo fágalaš árvvoštallamii ja meannuduvvo dán vuođul.
Koordinator
