Ođđasat
- Gomiha ovdagáttuid dutkamiin
- Guovttegielatiskkadeapmi čakčat 2024
- Matematihkka ja álgoálbmogat - Makkár rolla gielas ja kultuvrras lea oahpahusas?
- Bovde Sámi Instituhta 50 jagi ávvudeapmái
- Inger Marie Gaup Eira joatká jođihit fágalaš analysajoavkku
- Rabas oahpposajit vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpus- oza ovdal 01.09.24!
- Oahput maidda sáhttá ohcat 01.09.24 rádjai
- Orrut, boradit ja mánáid fuoláhit go leat studeanta
- Sisabeassangáibádusat oahpaheaddjeoahpuide leat ložžejuvvon
Máŋgalot ohcci ođđa eamiálbmotjournalisttaohppui
Miehtá máilmmis ohcet Sámi allaskuvlii beassat studeantan ođđa eamiálbmotjournalistihka masterohppui.
Dál lea vuosttaš geardde go Sámi allaskuvla lágida masteroahpu eamiálbmotjournalistihkas. Oahppu bistá beannot dehe guokte jagi. Das sáhttá váldit 90, dahje 120 oahppočuoggá.
Ohppui lea čájehuvvon hui stuorra beroštupmi ja 35:as leat ohcan beassat journalista masteroahppostudeantan Sámi allaskuvlii.
Sámi allaskuvlla rektor Jelena Porsanger lea hui movttet dan stuora beroštumis.
– Lean hui duhtavaš ahte allaskuvlla ođđaseamos masterohppui álgoálbmotjournalistihkas leat ollu ohccit, geaid gaskkas mii válljet buoremusaid. Nie lohká rektor Jelena Porsanger.
– Dan prográmmas lea vejolaš lohkat ja čállit masterdássái sihke sáme- ja eŋgelasgillii. Lea illudahtti oaidnit ahte ohccit leat nuppelot riikkas: Norggas, Suomas, Ruoššas, Frankriikkas, Kenyas, Brasilias, Thailandas, Taiwanis, Turkias, Pakistánas ja Amerihkás.
Dus lea ain vejolašvuohta ohcat sihke dán ohppui ja maiddái eará oahpuide.
Ohcanáigemearri lea 08.08.14. Das maŋás sáhttá vel ohcat jus leat báhcán sajit.