Ođđasat
- Sávvat buresboahtima oahpposuorgái
- Sámi allaskuvlla doavttirgrádahasat Rivdulis
- Prográmmaoahput 2025 čavčča
- Professor Harald Gaski vuostáiválddii Ubmi universitehta 2024 gudnedoavttirduođaštusa
- Várdduo 2023 dieđabálkkašumi geigen
- Dutkanráđđi juolludii ruđa Eatnama Mánát Skuvlema Bálgáid alde prošektii
- Sámi allaskuvla sávvá hui ollu lihkku Johan Mathis Turi WINU bálkkašumiin
- Oza giđa 2025 oahpuide
- Vuosttaš PhD Sámi allaskuvlla prográmmas: Historjjálaš ovdavázzi
Máŋgalot ohcci ođđa eamiálbmotjournalisttaohppui
Miehtá máilmmis ohcet Sámi allaskuvlii beassat studeantan ođđa eamiálbmotjournalistihka masterohppui.
Dál lea vuosttaš geardde go Sámi allaskuvla lágida masteroahpu eamiálbmotjournalistihkas. Oahppu bistá beannot dehe guokte jagi. Das sáhttá váldit 90, dahje 120 oahppočuoggá.
Ohppui lea čájehuvvon hui stuorra beroštupmi ja 35:as leat ohcan beassat journalista masteroahppostudeantan Sámi allaskuvlii.
Sámi allaskuvlla rektor Jelena Porsanger lea hui movttet dan stuora beroštumis.
– Lean hui duhtavaš ahte allaskuvlla ođđaseamos masterohppui álgoálbmotjournalistihkas leat ollu ohccit, geaid gaskkas mii válljet buoremusaid. Nie lohká rektor Jelena Porsanger.
– Dan prográmmas lea vejolaš lohkat ja čállit masterdássái sihke sáme- ja eŋgelasgillii. Lea illudahtti oaidnit ahte ohccit leat nuppelot riikkas: Norggas, Suomas, Ruoššas, Frankriikkas, Kenyas, Brasilias, Thailandas, Taiwanis, Turkias, Pakistánas ja Amerihkás.
Dus lea ain vejolašvuohta ohcat sihke dán ohppui ja maiddái eará oahpuide.
Ohcanáigemearri lea 08.08.14. Das maŋás sáhttá vel ohcat jus leat báhcán sajit.