Ođđasat
- Diehtosiidda ja ovdakántuvrra rabasáiggit 2024 juovllaid
- Sámi dieđalaš áigečállagis ođđa nummir almmuhuvvon
- Ođđa vejolašvuohta ohcat 2025 giđa oahpuide
- Badjel 3 miljovnna oahpaheaddjeoahpuid nannemii
- Sámi allaskuvla ovttasbargagoahtá Dáiddaakademijain
- Gietkkama ja wahakura kultuvrralaš mearkkašupmi buresveadjimii
- Norgga ambassáda Argentinas ávvudii davviriikkalaš dutkanovttasbarggu
- Vuosttažat geat leat čađahan sámi buohccidivššároahpu
- Strategalaš gulahallama vuogit sámi ealáhusaid dáfus
Almmolaš rahpandoalut Sámi allaskuvllas
Sámi allaskuvllas ledje ikte almmolaš rahpandoalut ja nu lei maid sámi buohccidivššároahpus. Vaikko Sámi buohccidivššároahppu álggii ođđajagimánus 2021:s, de ii leat beasan markeret oahpu álgima ovdal ikte korona geažil.
- Otne lea mearkkašahtti beaivi sihke Sámi allaskuvlii ja sámi servvodahkii go sámi buohccidivššároahppu lea dál buori jođus. Mii diehtit ahte sámi buohccidivššáriidda lea stuora dárbu servvodagas ja lea maid oadjebas diehtit sámi pasieanttaide ahte boahtteáiggis šaddet eanet sámi buohccidivššárat, muitala Sámi allaskuvlla rektor Laila Susanne Vars.
Ovttasbargu gaskal Sámi allaskuvlla ja Romssa Árktalaš Universitehta lea leamaš jođus 2015:s rájes. Buohccidivššároahpu sajádat vuođđuduvvo eamiálbmogiid vuoigatvuođaide mat leat šihttojuvvon riikkaidgaskasaččat ja maid nationála lágaid vuođul. 2018:s juolluduvvui ruhtadeapmi Romssa Árktalaš Universitehtii ásahit 25 oahpposaji sámi buohccidivššároahpu bachelorgrádii, ja seammá juolludeamis oaččui Sámi allaskuvla virgádit prošeaktavirggi doarjun dihte, ja ovdánahttet Sámi buohccidivššároahpu. Earenoamášvuohta oahpus lea ahte das lea deaddu sámi kultuvrii ja čađahuvvo davvisámegillii.
Laila Susanne loahpaha vel lihkusávaldagaiguin buot studeanttaide ja ovttasbargoguimmiide.
- Lea illudahtti deaivat sihke min studeanttaid mat dál leat álgán deike ja maiddái min ovttasbargoguimmiid. Sávan buohkaide lihkku skuvlavázzimiin dán skuvlajagi.