Ođđasat
- Sámi allaskuvlla doavttirgrádahasat Rivdulis
- Prográmmaoahput 2025 čavčča
- Professor Harald Gaski vuostáiválddii Ubmi universitehta 2024 gudnedoavttirduođaštusa
- Várdduo 2023 dieđabálkkašumi geigen
- Dutkanráđđi juolludii ruđa Eatnama Mánát Skuvlema Bálgáid alde prošektii
- Sámi allaskuvla sávvá hui ollu lihkku Johan Mathis Turi WINU bálkkašumiin
- Oza giđa 2025 oahpuide
- Vuosttaš PhD Sámi allaskuvlla prográmmas: Historjjálaš ovdavázzi
- Gomiha ovdagáttuid dutkamiin
Árbevirolaš práksisaid bokte mii áimmahuššat eamiálbmogiid eatnamiid ja čáziid
Sámi álbmogis, nugo eará eamiálbmogiin, lea lagaš oktavuohta iežaset eatnamiidda ja čáziide. Oktavuohta boahtá bures oidnosii guolásteami, guođoheami, bivddu ja čoagginpráksisaid bokte. Dát konkrehta práksisat leat bidjan vuođu dasa mo olbmot oidnet oktavuođaid iežaset birrasiin, ja mo sii áddejit iežaset sajádaga máilmmis.
Čoagginpráksisat, nugo lubmen ja mannečoaggin, leat ožžon unnán akademalaš fuomášumi, vaikke dát doaimmat leat seailluheamen árvvuid ja árbevirolaš máhtuid, ja olbmot besset ain doalahit oktavuođaid iežaset birrasiidda. Oktavuođa doalaheapmi eatnamiidda ja čáziide mielddisbuktá maid áimmahuššama, mii fas doarju suvdilis hálddašeami. Otná hástalusat, nugo dálkkádatrievdan, sisabahkkemat ja eará birashástalusat hoahpuhit dárbbu váldit árbevirolaš máhtuid ja áimmahuššama duođalaččat.
Internationála konferánsa čakčamánus
Čakčamánu 20.-22.b. 2022 lágiduvvo Guovdageainnus konferánsa gos dát áššit leat fáddán. Konferánssa ulbmilin lea oažžut buore áddejumi mo árbevirolaš eanan- ja čáhcepráksisaid bokte olbmot ožžot dieđuid ja máhtuid. Mii danne jearrat mo oktavuođat olbmuid, eará heakkalaččaid ja ii-heakkalaččaid gaskka konstituerejit dieđuid ja máhtuid, ja mo dat fas bohtet ovdan gielas, muitalusain ja báikenamain. Konferánsa maid guorahallá mo olbmot luome-, manne- ja eará čoaggimiid bokte oidnet eatnamiid ruoktun.
Dutkanprošeavtta Making Knowledges Visible: Relational gathering practices and their linguistic and narrative expressions in coastal Sápmi miellahtut leat organiseren konferánssa. Lea Sámi allaskuvlla mii jođiha prošeavtta, ja ovttasbargoguoimmit leat Mearrasiida, Árran Julevsáme guovdásj ja Norwegian Institute for Nature Research (NINA). Dán dutkanprošeavtta lea Norgga dutkanráđđi ruhtadan.
Fágaidrasttildeaddji bokte, nugo servodatdieđa ja humaniora, mii jearrat: Mo dahkkojit čoagginpráksisat odne Julevsámis ja mearrasámi guovlluin, ja maid dat mielddisbuktet? Go dutkanjoavku lea guorahallan mo oktavuođat olbmuid ja eará heakkalaččaid ja ii-heakkalaččaid gaskka konstituere máhtuid, de lea prošeakta maid iskan ja ovdanbuktán mo dát oktavuođat sáhttet maid leat mielde áimmahuššamin birrasa.
Orro go dát du mielas fáddá mas sáhtášit doallat sáhkavuoru?
Mii bovdet oasseválddiid ovdanbuktit iešguđetlágan eamiálbmot eananpráksisaid birra, nugo manne-, muorje- ja šattuid čoaggin ja muđui eará eanan- ja čáhcepráksisaid, ja reflekteret áddejumiid maid mii oažžut go giddet eanet fuomášumiid olbmuid árbevirolaš máhtuide ja áimmahuššamii.
Sáddes fal abstrávtta, eanemusat 250 sáni mii heivešii čuovvovaš fáttaid siskkobeallai:
- Miijá duobddága – ruovttu čoaggineatnamat
- Suvdinnávccalaš čoagginpráksisat
- Máhtut ja áimmahuššan eanan- ja čáhcepráksisain
Abstrávtta sáddet Stine Rybråten; stine.rybraten@nina.no.
Jus leat jearaldagat, váldde oktavuođa prošeaktajođiheddjiin e-poastta dahje telefovnna bokte +4778448534.
Áigemearri sáddet abstrávtta lea miessemánu 15.b. 2022.
Loga eambbo konferánssa ja váldologaldalliid birra Landscape Practices konferánsa | Sámi allaskuvla (samas.no). Eŋgelasgielat siiddus leat keynotespeakeriid logaldallanfáddá ja bio.