Ođđasat
- Diehtosiidda ja ovdakántuvrra rabasáiggit 2024 juovllaid
- Sámi dieđalaš áigečállagis ođđa nummir almmuhuvvon
- Ođđa vejolašvuohta ohcat 2025 giđa oahpuide
- Badjel 3 miljovnna oahpaheaddjeoahpuid nannemii
- Sámi allaskuvla ovttasbargagoahtá Dáiddaakademijain
- Gietkkama ja wahakura kultuvrralaš mearkkašupmi buresveadjimii
- Norgga ambassáda Argentinas ávvudii davviriikkalaš dutkanovttasbarggu
- Vuosttažat geat leat čađahan sámi buohccidivššároahpu
- Strategalaš gulahallama vuogit sámi ealáhusaid dáfus
Lihkku Elle-Hánsii, Hans Ragnar Mathisenii dáiddačájáhusain!
Sámi allaskuvlii lea illu ja gudni ahte Hans Ragnar Mathisen lea válljen markeret iežas 40-jagi dáiddárbarggu justo Guovdageainnus, Diehtosiiddas, ovttasbarggus min allaskuvllain. Elle-Hánssa vuosttaš kárta, man namma lea “Sábmi” (1975), lea su dáiddalaš doaimma ja dalá Sámi Instituhta (Nordisk Samisk Institutt) ovttasbarggu boađus. Dát ivdnás kárta sámegiel báikenamaiguin ja sámi árbevirolaš minstariiguin lea sihkkarit buot dovdoseamos kárta Sámis, muđui máilmmis ja sámi dáiddahistorjjás. Lea juo 10 jagi gollán dan rájes go Sámi Instituhtta mearriduvvui ovttastuvvot Sámi allaskuvllain. Dan bokte Sámi allaskuvla lea árben guhkes ja rikkis davviriikkalaš sámi dutkandoaimma ja buori ovttasbargovuoiŋŋa. Dan dihtii lea Sámi allaskuvlii symbolalaččat mávssolaš láhčit dili Hans Ragnar Mathisena dáiddačájáhussii min luhtte, Diehtosiiddas.
Ollu Elle-Hánssa govat, njuohtamat ja sárgumat govvidit eamiálbmogiid máilmmiviidosaččat. Son lea viežžan inspirašuvnna go lea mátkkoštan ollu máilmmis: Kanadas, USA:s, Austrálias, Aotearoas (Ođđa Selánddas), Japánas, Kiinnás, Máttanuorta Ásias ja hui viidát Eurohpás. Beroštupmi eamiálbmogiid dillái lea maiddái Sámi allaskuvlla váibmoášši. Mii sávvat ahte boahtte áiggis Sámi allaskuvla sáhttá fállat oahpuid sámi ja eamiálbmot dáidaga suorggis, danin go dáidda ja dáidárat leat hui dávjá buot ovddimužžan ja eanemus oidnosis čalmmustahttimin ja nannemin álbmoga árvvuid ja identitehta.
Mii sávvat Elle-Hánsii movtta ja inspirašuvnna, vai son áin boahtteáiggis ge riggodahttá min máilmmi iežas dáidaga bokte, lea movttiidahtti ovdamearkan midjiide ja min sámi nuoraide. Elle-Hánssa dáidda oažžu min čevllohallat iežamet sámi kultuvrrain.
Váimmolaš dearvvuođat,
Sámi allaskuvlla rektor Jelena Porsanger
Dáppe gávnnat eanet dieđuid čájáhusa birra:
Árvvut Aajmoste Aajmose