Ođđasat
- Diehtosiidda ja ovdakántuvrra rabasáiggit 2024 juovllaid
- Sámi dieđalaš áigečállagis ođđa nummir almmuhuvvon
- Ođđa vejolašvuohta ohcat 2025 giđa oahpuide
- Badjel 3 miljovnna oahpaheaddjeoahpuid nannemii
- Sámi allaskuvla ovttasbargagoahtá Dáiddaakademijain
- Gietkkama ja wahakura kultuvrralaš mearkkašupmi buresveadjimii
- Norgga ambassáda Argentinas ávvudii davviriikkalaš dutkanovttasbarggu
- Vuosttažat geat leat čađahan sámi buohccidivššároahpu
- Strategalaš gulahallama vuogit sámi ealáhusaid dáfus
Logi ođđa oahpposaji ja okta ođđa rekruterenvirgi Sámi allaskuvlii
Sámi allaskuvla ozái cuoŋománus Máhttodepartemeanttas ruhtadeami vai beasašii liige oahpposajiid fállat sámegiela álgokursii. Álgokurssat lea bivnnuhis oahppofálaldat Sámi allaskuvllas, gos dáro- ja eará amasgielagat ožžot vejolašvuođa oahppat sámegiela allaskuvladásis. Dán ohppui leat juohke jagi ollu ohccit, ja oahpus leat dán rádjai leamaš duššo 15 oahpposaji. Dál lea ráđđehus almmuhan ahte sii ruhtadit logi ođđa oahpposaji sámegiela álgokursii. Lassin oahpposajiide oažžu allaskuvla vel ovtta ođđa stipendiáhttavirggi.
- Lea illusáhka Sámi allaskuvlii go ráđđehus lea vuhtiiváldán min sávaldaga ja go mii oažžut dál fállagoahtit eanebuidda sámegieloahpahusa. Mii diehtit ahte leat ollu rávisolbmot geat háliidivčče oahppat davvisámegiela, ja dál beassat mii fállat oktiibuot 25 studentii oahpposaji álgokurssas. Allaskuvla háliida nannet álgooahpahusa, go mii diehtit doppe leat maid ollu sápmelaččat geat háliidivčče oahppat giela man eai soaitte beassan oahppat ruovttus. Dát lea fas buorrin sámi servvodahkii, go sámegielmáhttu addá ollu oahppo- ja bargovejolašvuođaid studeanttaide, dadjá allaskuvlla rektor Laila Susanne Vars.
Sámegiela stipendiáhttavirgi
Ráđđehus lea maid juolludan ovtta ođđa rekruterenvirggi (stipendiáhta) Sámi allaskuvlii. Sámi allaskuvla lea ge áidna oahppoásahus gos lea vejolaš váldit sámegiela álgokursadásis gitta doavttirgrádadássái. Sámi allaskuvllas leat dál 10 stipendiáhtavirggi sámegiela ja girjjálašvuođa doavttirgrádaprográmmas. Ja dál ožžot vel ovtta virggi man bokte sáhttet nannet sámegielas fágabirrasa.
- Sámi allaskuvllas lea dál dat dilli ahte mis lea stuorebuš stipendiáhtajoavku gos leat eanas nuorra dutkit geat leat min ásahusa boahtteáigi. Mis lea áigumuš ahte dát nuorra dutkit bissot allaskuvllas ja jotket dutkamin ja dakko bokte nannejit min sámegiel fágabirrasa vai allaskuvllas bissu alla dássi min oahpahusas. Mis livččii áigumuš eanet sámi nuoraid movttiidahttit dutkat, ja dát virgi addá ge midjiide vejolašvuođa nannet allaskuvlla dutkandoaimmaid, loahpaha Sámi allaskuvlla rektor Laila Susanne Vars.
Duogáš
Máhttodepartemeantta dieđuid mielde leat dán jagi earenoamáš ollu ohccit allaskuvllaide ja universitehtaide, ja ráđđehus lea vuoruhan rahpat 4000 ođđa oahpposaji dakkár fágasurggiin máid servodat dárbbaša boahtteáiggis. Eaktun oažžut ođđa oahpposajiid lea ahte oahpahus sáhttá álggahuvvot čakčat 2020. Sámegiela álgoohppui ledje 2020 giđa 45 ohcci 15 oahpposadjái, ja dál oažžu allaskuvla fállat 25 ohccái oahpposaji.